Ohituskaista uraputkessa
MIkäli olet nuori ja menestyksen nälkäinen vastavalmistunut insinööri tahi kauppatieteilijä (tai vastaava) pohdit varmasti kuinka kiivetä korporaatiohierarkiassa mahdollisimman nopeasti isojen poikien pöytään. Sinne missä oikeasti tärkeitä päätöksiä tehdään.
Yleisesti ajatellaan, että urakehitykseen on kaksi mahdollista tapaa. Ensimmäinen on hakeutua heti valmistumisen jälkeen suureen, mielellään monikansalliseen yhtiöön ja viettää siellä 20+ vuotta. Vuosi vuodelta kehität itsellesi yhtiön kannalta arvokkaita taitoja, opit yhtiön statuspelit ja tiedät mistä naruista vetää. Kahdenkymmenen vuoden aikana sinut on pakko ylentää tietyin väliajoin, koska olet kuitenkin ollut siellä niin kauan.
Toinen vaihtoehto on hakeutua 2-5 vuoden välein uuteen työpaikkaan. Vaatimuksena työpaikan vaihdossa on tietenkin aina edellistä hienompi titteli ja parempi palkka. Kun ole aloittanut uudessa työssäsi, päivität heti ansioluettelosi ja LinkedIn-tilisi ja aloitat katselemaan seuraavaa askelta. Noin viiden työpaikan vaihdon jälkeen saatat olla isojen poikien pöydässä. Aikaa tähän on kuitenkin kulunut olosuhteista riippuen 15-20 vuotta.
Kahdenkymmenen vuoden grindaaminen samassa yhtiössä kuulostaa masentavalta. Työstä toiseen hyppääminen vaatii resilienssiä ja takaiskut ovat mahdollisia. Omien empiiristen tutkimusteni perusteella on olemassa tehokkaampi kolmas tapa.
Valmistumisen jälkeen hakeudut ensiksi mainittuun monikansalliseen yhtiöön, joka on tunnettu loistavista tuotteistaan ja erinomaisista asiantuntijoistaan. Valitse mikä tahansa suuri suomalainen pörssiyhtiö esimerkiksi. Näissä yrityksissä kaikelle on omat prosessit ja toimintatavat. Standardit, sertifikaatit ja muut menettelyt ovat arkipäivää. Kahdenkymmenen vuoden grindaamisen sijasta vietät tässä yhtiössä 3-5 vuotta riippuen tehtävästäsi. Omaksut ison talon tavat ja tiedät miten asiat kuuluu tehdä "by the book". Syvää substanssiosaamista tässä ajassa et välttämättä pysty omaksumaan, mutta sitäkin tärkeämpää on toimintatavat ja prosessit kuinka toimitaan isossa maailmassa. Oli kyse tuotekehitysprojekteista, investointien läpiviennistä, laadusta tai muusta yrityksen jokapäiväisestä toiminnasta, isoissa yrityksissä nämä asiat on selkeästi standardoitu.
Suomi on täynnä pieniä yrityksiä, joissa on käsittämättömän epäpäteviä johtajia. Jostain kumman syystä, monet näistä yrityksistä ovat kuitenkin erittäin menestyksekkäitä. Usein kyseessä on omistajavetoinen yritys, jossa perustaja on edelleen puikossa ja alkuvaiheen työntekijät roikkuvat edelleen mukana. He ovat niitä jotka ovat olleet yrityksessä 20 vuotta ja ylentyneet aikojen saatossa. Yritys on kasvanut hyvän tuotteen tai hyvien asiakassuhteiden ansiosta, mutta asioita tehdään edelleen "niinkuin on aina tehty".
Hakeudu tällaisen yhtiön palvelukseen joko työpaikkailmoituksen perusteella tai avoimen haun kautta.
No kuinka tunnistaa, onko yrityksen isoissa rooleissa niitä, jotka ovat pudonneet kehityksen harjalta ja ovat ansainneet roolinsa vain yrityksessä vietettyjen vuosien perusteella? Käytä LinkedIniä. Katso yrityksen LinkedIn-sivut. Löydät sieltä osan yrityksen työntekijöistä, katso heidän profiilit, työhistoria ja koulutustausta. Suoraan teknikkokoulusta firmaan ja nyt ollaan tehtaanjohtaja? Laatupäällikkö on entinen varastotyöntekijä? Ja niin edelleen. Mikäli yrityksellä ei edes ole LinkedIn-sivua, niin aina vain parempi. He tuskin silloin ovat kuullutkaan Hoshin Kanrista tai PDCA-syklistä.
Jokainen yritys hakee kasvua ja isot johtajat ymmärtävät, että se vaatii muutosta. Muutos alkaa ihmisistä. Uudet ihmiset tuovat uusia tapoja tehdä asioita ja sitä myötä tehokkuutta.
Aikoinaan navetan vintiltä aloittaneella alihankintapajalla kauppa käy ja heidän on pakko rakentaa uusi tehdashalli ja investoida uuteen tuotantokoneeseen. Lisää väkeä tarvitaan viemään projekti eteenpäin. Tehtaanjohtaja päättää palkata tuotantoinsinöörin tähän tehtävään. Hakemusten joukosta erottuu nuori insinööri suuresta monikansallisesta teknologiayhtiöstä. Hän on vetänyt pienimuotoisia investointihankkeita yrityksessään (jotka ovat vuosittain peruskauraa isoissa yrityksissä), tai vähintään ollut niissä mukana.
Uusi tuotantoinsinööri aloittaa navetan vintin alihankintapajalla. Mukanaan hänellä on edellisestä yhtiöstään mukaansa ottama Project Management-excelpohja, johon saa syötettyä aikataulun, kustannukset, tehtävälistan, sidosryhmät ja SWOT-analyysin. Hänellä on myös hyvät kontaktit tuotantolaitteiden toimittajiin. Hän tuntee hankintaprosessit ja tietää, että investoinnin kannattavuuden voi laskea myös muuten, kuin pelkästään takaisinmaksuajan perusteella. Ylin johto on tyytyväinen hyvästä rekrystä.
Isosta yrityksestä siirtyessä pienempään, pystyy aina tuomaan jotain uutta ja selkeää. Pienissä yrityksissä harvemmin on käytössä selkeitä standardoituja prosesseja ja toimintamalleja. Pienissä yrityksissä asiat on hoidettu kuten on aina hoidettu.
Kun otat uudessa yrityksessä käyttöön edellisessä (isossa) työpaikassasi käytössä olleita työkaluja ja toimintatapoja, sujuvoitat yrityksen tekemistä ja teet tuloksia. Vaikutat jokaisella osa-alueella missä pystyt. Pyyhit vanhat toimintatavat pois ja osoitat uusien parempien menetelmien hyödyt. Tuotat lisäarvoa yritykselle. Tämä pannaan merkille, saat isompaa roolia ja enemmän vastuuta. Hyödynnät oppimaasi ja muutaman vuoden päästä saat esihenkilösi työn ja se jälkeen esihenkilösi esihenkilön työn ja näin oletkin isojen poikien pöydässä.
Mikäli pystyt implementoimaan uusia toimintatapoja tehokkaasti, nouset isojen poikien pöytään viidessä vuodessa.